Nishi-Kawaguchin joen rannassa oli sinä yönä ilotulitteita ja päihtymystä (sekä elämästä, että alkoholista). Oli ystävyyttä vailla rajoja ja uutuudenjännitystä. Pelattiin palloa ja katseltiin kun juna juoksi raiteita pitkin joen yli. Kaupunki oli suuri siellä ja tunteet suuria tässä. Juostiin mäkeä ylös ja naapurusto, joka tuntui jo kodilta, aukesi eteen öisten katuvalojen himmeässä valossa. Elämä tuntui hyvältä siinä.
<3
VastaaPoistahaluun tonne
VastaaPoista